Hyvää isänpäivää kaikille niille isille, jotka vielä olevat olemassa, menneille iseille ja tuleville iseille. On tärkeää muistaa halata ja rakastaa olemassa olevia. Ei ole itsestään selvyys, että he seisovat lapsiensa ja vaimonsa rinnalla ensi vuonnakin. He useimmiten haluavat tehdä sen, mutta elämästä ei koskaan tiedä, milloin se alkaa ja milloin päättyy.  Jos maailman tuulet ovat vieneet isän kauemmaksi voi kuiskata kiitoksen tuuleen. Isänpäivänä ei saisi tuomita, miksi isä lähti. Isän lähdöstä huolimatta hän sai jotain hyvää aikaan ja aloitti elämän. Kuolleille isille kynttilän liekki lepattakoon ja kiitollisuutta osoittakoon. Tuleville iseille mutkattoman ihania ja kasvattavaa tulevaisuutta.

Onnea on kun on isä. Isältä vaaditaan pitkää pinnaa ja joustoa. Läsnäolevat isät kestävät vaimojen hormoonimyrskyt, he hoivaavat pienokaista kasvattaakseen jälkeläisistään uusia isejä, äitejä, yhteiskunnan tasavertaisia jäseniä. Tässä kasvun vaiheessa on monta haastetta. Työ yhdistettynä rikkonaisiin yöuniin, uhmitteleva pienokainen kera äidin PMS-oireiden. Voi onni, kun erehtyy isä luulemaan, että alkaa helpottaa. Tulee lapsi silloin teini-ikään ja vaimo vaihdevuosi ikään. Myrskyää siinä teini ja vaimo.  Huoli ja murhe viitoittaa tietä kera kasvun tuomien ilojen. Monta kertaa isä läsnäoleva pohtii, mitä ihmettä tulikaan tehtyä. Ei poikain hormoonit nyt noin jylissyt, mutta nyt sen on oppinut. Hormoonit on syy kaikkeen. Lopulta isät kuitenkin  rinta rottingilla ylpeänä esittelee ystävilleen pienokaisen, taaperon, murrosikäisen, itsenäistyvän nuoren aikuisen kuvia. Kun oman lapsen kasvu on kaikille esitelty alkaa lastenlasten elämä. Heitä rakastetaan ja hellitään, vaikka kasvoissa jo alkaa näkyä menneet vuodet ja päälaella häämöttää paljas kallio hopeisine reunuksineen. Isät he rakastavat silti. On rakkaus ehtymätöntä ja järkevää, ei sitä hormoonit häiritse tai ohjaa. Aikuinen tytärkin soittaa isille, vaikka aamuyön pikkutunneilla kysyäkseen ohjeita ja neuvoja. Isä vastaa ja tarvittaessa matkustaa vaikka maailman ääriin nähdäkseen ja tunteakseen oman pienokaisensa. Pienokaisen jonka kasvua ihmeteltiin, esiteltiin ja ylpeydellä rakastettiin. Se pieni on pieni silti. Isän oma pienokainen aina ja ikuisesti.

Kuiskaan tuuleen hyvän isänpäivän toivotuksen kaikkiin niihin perheisiin, jossa isä on vielä läsnä. Halatkaa ja rakastaa, älkää jättäkö sanomatta ja kiittämättä. Me sytytämme kynttilät isille pois menneille. Samaan aikaan salaa rukoilen, että mieheni seisoo rinnallani ensi vuonnakin ja toivon että lapseni osaa olla kiitollisia hetkestä tästä, jolloin isä on vielä tietä turvaamasta.