Voi kuinka surullinen minä olenkaan siitä, että olen tälläinen tunnollinen apina. Olen aivan puhki työni kanssa. En oikein nuku ja ahdistukseen minä tietenkin syön. Töitä on enemmän, kuin ehtisi tehdä ja mikä hirveintä, kuten olen jo kertonutkin, ei siitä tehdystä työstä kiitosta juuri heru. Eli riittämättömyyden tunteen lisäksi, voi vain tuntea itsensä ja työnsä turhanpäiväiseksi. Minä niin haluaisin laittaa rinnan rottingille ja ratkaista tämän ongelman, kuten monet muut työpaikallani eli sairaslomalla, mutta minä en voi. Minä vain rämmin työtehtävästä toiseen, enkä edes tiedä miksi. Minä tiedän, että tarvitsisin hieman lepoa, jotta jaksaisin rakentaa tulevaisuutta. Minä tiedän, että levätä täytyisi myös siksi, että lapset tarvitsevat äitiään ja mies vaimoaan. Ei perhe halua tälläistä kiukkuista, väsynyttä ja turhautunutta äitiä, joka kykenee vaan pohtimaan, että mitä söisi seuraavaksi. Ihan parasta siis olisi vain luovuttaa, mutta selkärangassani, mielessäni ja pääni sisällä sykkii kai joku kummallinen tekijä, joka pakottaa minut töihin selviytymään minuutti kerrallaan. Pelkkä ajatus sairaslomasta saa omatuntoni soimaamaan. Se, jos mikä on väärin. Olen taatusti sairaslomani ansainnut tai oikeastaan työnantajani on, sillä onhan hän valmis minut ulkoistamaankin tai irtisanomaan tarpeettomana ja taatusti loppuun käytettynä. Minussa ja minun ohjelmoinnissa siis on jokin vika. Muilla on itsesuojeluvaisto, mulla on työnantajan suojeluvaisto, joka hälyttää heti, kun uskallan edes ajatella heittäväni jalat hetkeksi pöydälle.

Ihan parhautta on nähdä työpaikan ikkunasta, kuinka valo tulvii sisään tähän pimeään arkeen. Ikkunan ollessa auki, voi jo kuulla lintujen laulua, joka viestii toivosta ja saapuvasta keväästä. Minä tunnen sen, vaikka en jaksa sitä nyt kokeakkaan. Kevät kuitenkin tulee, sillä kun minä anivarhain aamulla ajan töihin, minä huomaan auringon jo kömpivän kohti korkeuksia. Minä nautin ahdistuksestani huolimatta lisääntyvästä valosta. Kumpa minä löytäisin jostain aikaa ja halun palata lenkkipoluille luontoon nauttimaan tästä ihmeestä.

”Et voi saada myrskyä tyyntymään, joten lakkaa yrittämästä. Sen sijaan voit tyynnyttää itsesi. Myrsky menee kyllä ohi.” -Timber Hawkeye